Heräsin kello kaksi. Simo oli
lähtenyt töihin ja kahvi oli loppunut. Kämppä oli kuin kaaos.
Särkyneitä pulloja ja oksennus sohvan vieressä. Hyi vittu. Haju
sai melkein yrjöämään. Päässä jomotti ja tupakka-aski ammotti
tyhjyyttään. Keittiön lattialta löytyi käytetty kortsu. Muistan
hämärästi illan tapahtumia. Että porukkaa alkoi tulla enemmän
yhdeksän aikaan. Pelattiin jotain, missä piti suudella vieressä
istuvaa. Juuson huulet olivat rohtuneet ja tunsin Samin katseen
niskassani. Se oli vain peli, sanoin pienen hetken jälkeen. Puolet
porukasta oli tuntemattomia.
Pöydällä oli puoliksi tyhjä
kossupullo. Löysin jääkaapista limpparia ja nautiskelin aamuista
drinkkiä. Laitoin stereot päälle ja Kurt alkoi hoilaamaan. Makasin
olohuoneen lattialla ja olin nukahtanut. Sami tuli neljän aikaan. Se
oli helvetin vihainen.
-Mikä saatana siinä on, ettet ees
tota yrjöläjää oo saanu siivottua? Vittu, sä olit se joka nää
bileet halus!
-Älä huuda, mun pää hajoo. Ostitsä
röökiä? Mun on pakko saada rööki, että pystyn ajattelemaan.
Kulta älä oo vihanen. Tuu tänne, mä halin sua.
Hetken päästä keittiöstä kuului
lorinaa.
-Heititkö sä sen viinan pois? Miks
vitussa sä niin teit?
-Sulla on ongelma ja mä yritän auttaa
sua. Tossa on rööki.
-Mikä ongelma? Mistä sä muka luulet
tietäväs mun ongelmista?
-Voi jumalauta. Sun on vittu ihan pakko
kännätä joka viikonloppu ja viikkosinki. Sekö ei oo ongelma? Ja
käytät sä jotain kamaaki. Näin eilen.
-Se asia ei kuulu sulle tippaakaa!
Vittu lähe vetää jos ei seura kiinnosta.
-Ok.
Kului viisi minuuttia, kun ulko-ovi
pamahti kiinni ja mä romahdin lattialle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti